Intuition and Entrepreneurs

Kakkonen, Marja-Liisa (2006): Intuition and Entrepreneurs. A Phenomenological Study of Managerial Intuition of Finnish Family Entrepreneurs.

Jyväskylä, University of Jyväskylä, 2006, 176 p.
Jyväskylä Studies in Business and Economics, Nro 49.

ISBN:  951-39-2444-0
ISSN:  1457-1986

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13212  

Tiivistelmä suomeksi

Kakkonen, Marja-Liisa (2006): Intuitio ja yrittäjät. Fenomenologinen tutkimus suomalaisten perheyrittäjien intuitiosta johtamistyössä. Jyväskylän yliopisto.

Yritysten toimintaympäristöt ovat muuttuneet nopeasti erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Monet epävarmuustekijät ja jatkuvat muutokset ovat olleet leimaa-antavia piirteitä yrityksille. ”Perinteisesti” yritysten johtamisessa on painotettu järkiperäistä ajattelua ja faktatietoihin perustuvaa päätöksentekoprosessia. Toimintaympäristön jatkuvien muutosten vuoksi aina ei ole kuitenkaan saatavilla riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi tai aina ei ole aikaa valmistella ja suunnitella päätöksiä, joten yritysten johtajat ovat joutuneet tekemään erilaisia päätöksiä intuitioonsa perustuen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä intuitiosta johtamistyössä. Tutkimuskysymykset esitettiin seuraavasti: Mikä intuition olemus on perheyrittäjien johtamistyössä? Miten perheyrittäjien intuitiokokemukset ilmenevät?

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 19:ää suomalaista perheyrittäjää ja analysoimalla haastatteluaineisto fenomenologisella metodilla. Tutkimustulosten mukaan perheyrittäjien intuitiokokemukset sisältävät kolme näkökulmaa eli intuitio ilmenee kolmella eri tavalla: sosiaalisena intuitiona, liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvänä intuitiona ja toimintaan liittyvänä intuitiona. Lisäksi tulosten mukaan näyttää siltä, että intuitio ilmenee eri tavoin eri yksilöille ja että perheyrittäjät hyödyntävät intuitiota eri tavoin johtamistehtävissään.

Naisilla ei ollut määrällisesti enempää intuitiokokemuksia kuin miehillä, mutta naisten intuitiokokemuksissa painottui sosiaalinen intuitio. Tulosten mukaan näyttää myös siltä, että vaikka intuitio ohjaa yleensä toimimaan oikein, kuitenkin eräissä tilanteissa intuitio voi johtaa myös toimimaan lopputulosten onnistumisen näkökulmasta väärällä tavalla. Kaiken kaikkiaan intuitio koetaan pääsääntöisesti myönteisenä asiana ja intuition hyödyntäminen on johtamistyöhön liittyvä taito, joka joillakin perheyrittäjillä on parempi kuin muilla. Kuitenkin intuitio näyttää olevan myös ilmiö, josta on vaikea puhua ja sen käyttö ei näytä olevan yhtä hyväksyttävää johtamisessa kuin faktatietojen hyödyntäminen.

Perheyrityksissä yhdistetään aina tavalla tai toisella kaksi erilaista sosiaalista systeemiä: perhe ja liiketoiminta. Tällöin yhdistyvät myös erilaiset arvot ja henkilökohtaiset suhteet, mikä esimerkiksi luo perheyrityskulttuurille erityispiirteensä. Lisäksi kasvatuksessa ja yritystoimintaan sosiaalistumisessa esimerkiksi monet arvot, hiljainen tieto ja kokemuksellinen oppiminen ovat saattaneet siirtyä informaalisti sukupolvelta toiselle. Näin ollen tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, että perheyrityskulttuuri saattaa luoda paremmat mahdollisuudet hyödyntää intuitiota eri tavoin kuin ”ei-perheyrityksessä”.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että kontekstilla on vaikutusta intuition käyttöön. Koska naisten intuition käyttö ei liity isoa taloudellista riskiä sisältäviin tilanteisiin, vaan pikemmin äkillisiin ja spontaaneihin ihmisten välisiin vuorovaikutustilanteisiin, ja toisaalta miespuolisten perheyrittäjien intuition käyttö liittyy myös isoja taloudellisia riskejä vaativiin tilanteisiin, voidaan pohtia mahdollista kontekstin vaikutusta. Miespuoliset perheyrittäjät toimivat pääomistajina ja toimitusjohtajina yrityksissään, jolloin heillä saattaa olla enemmän halua, kykyä ja rohkeutta luottaa intuitioonsa epävarmoissa päätöksentekotilanteissa. Näitä päätelmiä edelleen tutkimalla voitaisiin saada lisätietoa intuition käytöstä perheyritysten kontekstissa. Kaiken kaikkiaan perheyrittäjyys näyttää olevan kontekstina kaksijakoinen: joko se edesauttaa intuition hyödyntämistä tai se voi vähentää intuition käyttöä perheyrittäjien johtamistehtävissä.

Avainsanat: fenomenologia, intuitiokokemukset, johtaminen, perheyrittäjät

Abstract in English

Business environments have changed rapidly especially during the last decades. Nowadays there are many unpredictable and uncertain factors in managing businesses. In addition, rational thinking and decision-making based on facts and figures have traditionally been emphasized in business. However, due to the changing environments one cannot always know facts well enough to be sure about the choices. Sometimes decisions have to be made very quickly, or there is no explicit knowledge regarding a problem, or there is neither enough time nor enough information. Therefore, managers, and entrepreneurs as managers, need to rely more often on their intuition in making decisions and solving problems.

This study aimed at enhancing the understanding of the phenomenon of intuition in managerial work of family entrepreneurs. The research questions were formulated as follows: What is the essence of intuition experiences of family entrepreneurs in managerial work? How do managerial intuition experiences of family entrepreneurs appear?

This qualitative study involved 19 Finnish family entrepreneurs. The empirical data collection method comprised phenomenological, in-depth interviews. The data analysis method adopted in the study was phenomenological. Based on the findings, the essence of the managerial intuition involved three aspects called Social intuition, Opportunity intuition, and Action intuition. It seemed that some individuals had more intuition experiences than others. Further, it seemed that intuition appeared in different ways to different individuals, and they made use of their intuitions in different ways in business. Female entrepreneurs did not have more intuition experiences, but they had more of one type of intuition, Social intuition, than males.

Key words: family entrepreneurs, intuition experiences, managerial work, phenomenology